The morning after...

Ihanan rento joulu! Kuusi on kaunis, ruoka on hyvää, mahtavia kirjoja ja leffoja... Me otettiin aika rennolla otteella koko hässäkkä (kieltäydyn muistelemasta Prismaa ja imurointia...) ja tätä kivaa jatkuu vielä pari päivää! 

Sain aivan mahtavia lahjoja; pari kirjaa, leffoja ja ...tattadaa... Minna Parikan lahjakortin! Me happy! Voiko vihreistä kuulista vetää överit yöks.. en syö niitä ikinä muuten kuin jouluna ja silloin sitten aina kaksi käsin. Fiksua.

Maailmassa tapahtui eilen varsin merkittävä edistysaskel. Isäni katseli vierestä kun kuorin paketista tuon Vintage kengät -kirjan ja kysyi ihmeissään että onko tuo oikeasti kirja kengistä? En ehtinyt edes vastaamaan kun hän jo pohti ääneen että toisaalta, ehkä tuo on vähän sama kuin hänelle kirja vintage moottoripyöristä. Pidetään tähän väliin syvä hiljaisuus, isäni (tuo kaiken "humpuukin" vastustaja) oikeasti ymmärsi kenkäkirjan! Hallelujah!

Tässä ehkäpä mielenkiintoisin juttu, sain Sakulta New Yorkin matkaoppaan... !!New York, New Yoooork...

 

Tänään on Sakun synttärit, saa onnitella! Se otti vihdoin kiinni minut taas seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Saan nauttia aina 5 kuukautta nuoremmasta miehestä ja sitten se kuroo minut kiinni :DD  Lupasin tehdä jotain kermakakun tapaista illaksi, saa nähdä mitä tuolla keittiössä valmistuu. Pitäkää peukkuja. Rakastan kokkailua jollei tarvitse leipoa. Keskityn paljon mielummin taikinalastan nuolemiseen kuin itse asiaan.

Joulukissa

Ei tarvinnut kovin kauaa odottaa että meidän karvahanuri näytti oikean karvansa. Joku on hieman perso ruualle... tässä meneillään kinkunvalvojaiset kissalla :D

"Jos väääähän pääsis maistamaan..." Nöpö tietää varsin hyvin että sillä ei ole asiaa pöydälle, mutta se aina hieman yrittää venyttää rajoja. Ilmeisesti tassunpäitä pöydällä ei lasketa?

 

Oletteko ikinä nähneet tuollaista katsetta :--------------D se on vähän kuin minä Minna Parikan näyteikkunan takana!

 

Joten nyt sitten vielä virallisesti;

Oikein ihanaa joulua kaikille!

Pikapikaa..

Joulutohinan keskeltä pikainen edes-vähän-jouluinen kuva, minä kärsimässä supermegagigaruuhkaisessa Prismassa eilen. Asussa ei mitään ihmeellistä mutta piti vain näyttää tuo hassu mintunvihreä venäläismummohattuni. En tiedä käyttävätkö venäläiset mummot oikeasti tälläisiä mutta se oli ensimmäinen sana mitä siitä tuli mieleen kun kaivelin osaa siskoni lahjaan hennesillä. Eli lahjoin itseäni 3 euron alemyssyllä siinä sivussa.

Tässä vielä lähikuvassa totaalisen pyöreä ja muotonsa pitävä baskeri :D kunnon mummomyssy kerrankin. Ja sitten tuo väri... en taida omistaa mitään mintunvihreää mutta kerta se on ensimmäinenkin. Ymmärrän tosin miksi näitä oli miljoona kappaletta alehyllyllä hih.. ei ehkä ihan jokaiseen makuun.

 

Raah siivous jatkukoon.. Olisi niin helppoa mennä viettämään joulua vanhemmille valmiiseen pöytään mutta ehei, minä haluan tehdä kaiken itse ja pyytää perhettä meille! No mutta, vaikka märisenkin niin tykkään touhuamisesta ihan kauheasti. Märinä vain kuuluu asiaan :D Siivouksesta sen sijaan en tykkää yyh!

Viettäkää kaikki tosi tosi ihana joulu ja syökää hyvin! Pahoittelen etten kaivellut mitään jouluista söpöä kuvaa tähän loppuun, lupaan teille räpsyt Nöpöstä vaanimassa graavilohta sitten joulun jälkeen. Ovela ja varsin neuvokas pikku pirulainen tuo katti kun on kyseessä tonnikala tai lohi...

Ps. joku tuli minua tänään Satakunnankadun sillalla SUKSILLA vastaan :DDD siis keskellä kaupunkia! Kyllähän täällä kaikenlaista hiihtäjää näkee mutta harvemmin ne ovat oikeasti suksien päällä... Ihan huippua!

Jotain vanhaa, jotain kaukaa

Tänään selvästi tupsutti joten nappasin aamulla mukaan Tokiosta ostamani valkoisen tupsupipon. Pipoon kuuluu oikeasti pinssi jossa lukee hennon vaaleanpunaisella "I love you" mutta irroitin sen heti alkuunsa sattuneesta syystä :D toisaalta, ehkä sillä voisi piristää ihmisten päivää samalla tavalla kuin Hämeenkadun JC:n myyjäpoika piristi tänään minun päivääni kehumalla hiuksiani. Lisää liikkeisiin myyjiä jotka saavat asiakkaille kestohymyn huulille keskellä joulahjapaniikin syvintä syöveriä!  JC:ssä on muuten ylipäänsä ihan mahtipalvelu, sekä koskarissa, Hämeenkadulla että Ideaparkissa, jännästi valikoitunut kivaa porukkaa jokaiseen Tampereen toimipisteeseen.

Kaipasin pitkästä aikaa ylleni jotain superpirteää eli Marimekon punainen klassikko, pallopaita. Löydetty aikoinaan kirppikseltä parilla eurolla.

 

Tallustan joka päivä hangessa joko näillä maihareilla tai sitten Vagabondin polvimittaisilla prätkäsaappailla. Käy ehkä vähän tylsäksi mutta ei ainakaan palele varpaat.

Nyt sitten olisi aika sukeltaa siihen kaikista kauheimpaan h*lvettiin eli jouluruokaostoksille... Olen viilannut ostoslistaa kohta tunnin osaamatta päättää millaista maustekakkua haluan tehdä, haluanko joulupöytään luumurahkaa vai en, minkä laatikon skippaan pois että saan tilalle kermaperunoita jnejne. Pääkokkina on kivaa mutta jos joku muu voisi käydä kaupassa :D

Villatakki on ystävä

Äänilevy on ystävä kuten eräs Polkka Jamin suloinen T-paita kertoo, mutta äänilevy ei lämmitä talvella. Jättisuuri vanha Onlyn villatakki sen sijaan lämmittää, joten nimeän sen talviseksi ystäväkseni. Tulipa samalla mieleen että olen nyt jo 2 vuotta kytännyt tuolla Polkka Jamin nettikaupassa sitä perskeleen Laulupuu -takkia, mutta se ei tule IKINÄ alennukseen yhyy!!!! Vääryys! Ja sitä ei saa enää kankaanakaan eli en voi tehdä itsekään.

 

Tarkoitukseni ei ole säikäyttää pikkulapsia itsepaljastelijan elkein vaan havainnollistaa kuinka bilemekko puetaan arkeen. Häivähdys violettia samettia jättisuuren villatakin alta toimii piristeenä ja samalla saa arkeenkin pientä juhlaa söpön mekon merkeissä. Kannattaa rohkeasti pukea juhlavaatteita sekaisin arkisten vaatteiden kanssa ja näin laajentaa vaatevalikoimaansa. Ehkä se rimpsuisin paljettiviritelmä kannattaa jättää uuteen vuoteen.. tai ehkä ei :)

 

Mätsimätsmäts. Nämä violeteilla koroilla varustetut Finskin nilkkurini soveltuvat loistavasti mekkoon. En vaan voinut vastustaa kiusausta vaikka en yleensä juurikaan harrasta yhteneväistä asustusta. Vinkvink, kaikki Finskin mallit ovat Putiikissa -40% eli jos haluaa lahjoa vaikkapa itseään (krhm..) jouluna kauniilla kengillä niin... :D en tietenkään viittaa siihen että itse olisin moiseen lahjontaan sortunut, ehei..

 

 

Ihanaa lunta, ihanaa pakkasta, ihanaa joulu, ihanaa pääsen kokkamaan jouluruuat perheelle, ihanaa koristella joulukuusi, ihanaa ihanaa!!! Enää pari päivää wiiiiiii! Ei se Nintendo Wii vaan jeejeewii...

Lobbausta!

Jahas, sain äsken sähköpostia että Nelliinan vaatehuone on ehdolla Voicen Web Awardsien Vuoden muotiblogi -kategoriassa.

Virallinen teksti: Yhteensä äänestyksessä on 10 kategoriaa, joissa kaikissa 5-7 ehdokasta. Ääniä annetaan 10.1.2010 asti ja voittajat paljastetaan The Voicella radiossa ja internetissä 13.1.2010.

Eli sitten vaan kaikki äänestämään lemppariaan jokaiseen kategoriaan tänne.

Lol tiedän ainakin mille tietylle foorumille menee Sakun ääni... veikkaisin että mieheni viettää aikaa enemmän tuolla futisforum2:lla kuin minun kanssani :DDD Onkohan foorumilla oma osasto futisforum2:n leskille...xD

Ruokablogeista äänestän tietysti Voisilmäpeliä koska Eeva sitä kirjoittaa ja se on ihana muutenkin, muotiblogin valitseminen onkin sitten oikeasti vaikeaa koska luen noita kaikkia ehdokkaita. Pakko miettiä minkä klikkaisin ensimmäisenä auki jos kaikki olisivat päivittyneet ja kuppi kallistui Paras aika vuodesta tai Mungolife. Enttententten...

Tonttumyssy ja muita ikisuosikkeja

Tämän alla olevan fiiliksen vuoksi haluaisin asua kaupungin ulkopuolella. Jossain kunnon puskassa mihin johtaa kapea pihatie ja lähimpiin naapuritaloihin ei ole näköyhteyttä. Olen asunut nyt 10 vuotta kaupungin keskustassa ja pikkuhiljaa alkanut elää ajatus siitä että vielä koittaa se päivä kun me muutetaan jonnekin Ylöjärven perukoille vanhaan puutaloon jonka pihassa on ikivanhoja omenapuita. Viimeistään viiden vuoden kuluttua.

Tämä kyseinen pusikko tosin on Viialasta, lapsuudenkotini pihasta. Nuorena en ehkä ihan osannut arvostaa tuota jättimäistä luonnon leikkikenttää...

Ja sitten nostalgiatunnelmista perjantain tunnelmiin. Meillä oli liput Avatarin ensi-iltaan, klo 18:15 näytökseen. Olin hyvin hyvin skeptinen etukäteen, mutta kaikki vastarintani oli puolen tunnin jälkeen taitettu. KÄYKÄÄ katsomassa Avatar 3D-versioina, en pysty sanoin kuvailemaan kuinka jumalattoman kaunis visuaalinen kokemus se on. Cameron on nero. Tässä on elokuva jonka haluan mennä katsomaan uudelleen.

Visuaalisuus sen sijaan hieman kärsii näissä pakkasvarusteisissa asuissani. Tonttuhattu (TopShop) kaivettu esiin ja jättihuivi (Monki) on edelleen hyvin pop.

 

 

Tässä muuten vielä yksi juttu jota harrastan talvella, käytän kahta huivia päällekäin. Ohut leohuivi tiukasti kaulan ympärille suuren jättihuivin alle, ei varmasti pääse kylmä sisään. Ilme on aika jäätävä :D

 

 

Fly Londonin tyttömaiharit ovat uskomattoman lämpöiset. Mietin silloin aikoinaan pitkään kiiltonahkaisten Doc Martensien hankkimisen kanssa, mutta ne ehkä sittenkin olisivat olleet liian "rajut" minulle. Näiden kohdalla taas tuli instant yhteenkuuluvuuden tunne, eli valinta oikea :D

Kuka muu nähnyt Avatarin? Mitkä fiilikset jäi?

Neiti (no okei rouva) on Nytissä.

Kiitos hirmuisesti kaikille viesteistänne edellisen postauksen kommenttiboxiin, ei ollut ihan niin helkkarin kamalaa odottaa että pääsen kotiin katsastamaan Nyt-liitteessä olevaa juttua allekirjoittaneesta. Suostuessani kirjoittamaan viikon "mitä mielessä" -päiväkirjaa, en tosiaan arvannut että 13 x minä tulen komeilemaan lehden kannessa. Kiitosta vaan Nytin Sanna ylimääräisistä sydäreistä :D

Aina mielessä.... :DD en kommentoi. No mutta, oli ihan helkkarin hauskaa ja hikistä puuhaa kyseisen jutun kuvauksissa, täytyy sanoa että nyt lähti rispektiä katalogimalleille jotka todennäköisesti joutuvat vaihtamaan ziljoona asua per yksi kuvauspäivä. Korjatkaa jos olen väärässä? Minusta otettiin noin 17 eri asukokonaisuutta ja niiden pukeminen kävi tosissaan työstä. Kuvista ei onneksi välity se kuinka otsatukka oli litimärkänä haha.

Tyylipäiväkirjaani oli aika paljon lyhennelty, voisin joskus julkaista sen täällä, siinä on way enemmän huumoria alkuperäisessä olotilassaan :) Mutta  minä olen sellainen jaarittelija, että olisi ollut koko lehti yhtä päiväkirjaa jos kaikki selostukset olisi printattu.

Netissä jutun voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Talvi tuhoaa luovuuden

Tässä teille totuudenmukainen kuva pakkaspukeutumisestani. Se eilinen heppoinen ensemble oli tosiaankin vain autoon juoksemisen verran ulkona. Pakkanen taittuu kun yllä on kahdet villasukkikset, ylipolvenvillasukat, pitkä muhkea Tiia Vanhatapion takki, jättimäinen Monkin neulehuivi joka on kiinnitetty tiukasti suurella hakaneulalla, ja kirsikkana kakussa villamyssy.

Tuossa muutamia viikkoja sitten kun korviini kantautui huhu (sittemmin vahvistettu todeksi) Monkin ja Weekdayn rantautumisesta Helsinkiin, en tiennyt oikein ollako iloinen vai ei. Kaksi Tukholman lempiliikettäni eli periaatteessa ihanaa, mutta toisaalta Tukholmassa käynti on aina tuntunut erityisen erityiseltä noiden kahden liikkeen vuoksi.

No, oli miten oli, keväällä alla näkyviä megamuhkeushuiveja voi siis saada myös Suomesta. Hakaneula on lainattu BokBokin jättineuleestani.

Päästiin kerrankin tuon pörröpäisen herran kanssa samaan aikaan töistä ja juhlistettiin sitä molempien lemppariravintolassa Marusekissa. Suosittelen silloin tällöin arkena piristämään iltaa syömällä ulkona, se tuo kummasti fiilistä pimeyden keskelle. Illaksi ostin vielä glögiä ja rusinoita, seuraksi rommirusinarahkaa. Rahka pelastaa minkä tahansa päivän, uskokaa pois.

Ps. huomenna kannattaa tarkkailla Helsingin Sanomien NYT-liitettä... :)

K.E.N.K.Ä -kilpailun voittaja

En tiedä kuinka innolla olette seuranneet Andiamon K.E.N.K.Ä-kisaa, johon on voinut ottaa osaa kuka tahansa jolla ideoita kenkien piirtelyyn riittää? Minä vahtasin kisaa silmä kovana, yllättäen, kun aihepiirinä kengät. Kuulun Andiamo Clubiin ja sähköpostiini lävähti muutamia kuvia voittajan, Emmi Malmströmin, mallistosta.

New Yorkiksi nimetty malli miellyttää minua erityisen paljon, voisin kuvitella ostavani nämä kaupunkikäyttöön. Korko näyttää siltä että kengällä on oikeasti hyvä kävellä, joskin itse toivoisin tietysti hieman korkeampaa mallia. Mutta toisaalta, siinä kärsisi se käveltävyys samalla. Mustavalkoisuudesta plussaa, kullanvärisestä (?) vetoketjusta papukaijamerkki.

Rakastan värjättyjä puukorkoja kengissä, hyvänä esimerkkinä Finsk:in jumalaiset popot. Eli eipä ihme että Venetsia näyttää minun silmääni kivalta.

Lisää Andiamo by Emmi -kenkämallistoa löytyy Andiamon sivuilta, klik tänne. Kengät tulevat kauppoihin kevään aikana. Pakko varmaan käydä sovittamassa tuota New Yorkia :)

Kieltämätä kutkuttaisi lähettää kisatyö tuohon K.E.N.K.Ä 2011 -kilpailuun... mutta millä voittaisin kilpailupaniikkini?! No enivei, jos täältä löytyy rohkeita kenkäfriikkejä, niin kisasivusto on auennut. Kisatyö pitäisi jättää 11. - 31.1. 2010. Pitäisiköhän käyttää joululoma hyödyksi.